Jos
olisin matkalaukku, olisin kooltani keskikokoinen ja materiaaliltani joustava.
Liian iso olisi liian huomiota herättävä ja liian pieni taas vaatisi aivan
liikaa suunnitelmallisuutta ja järjestystä kaiken tavaran mukaan mahduttamiseksi.
Väriltäni olisin ehdottomasti punainen – ei liian kirkas, ei liian tumma. Ei
silmiinpistävä, ei huomaamaton. Vaan sellainen juuri sopiva.
Olisin
aina varautunut matkoillani kaikkeen. Elopainoni Helsinki-Vantaalla
todennäköisesti lähentelisi jo maksimaalisia lukemia. Yrittäisin kerta toisensa
jälkeen huijata ihmisiä siististi viikatuilla vaatepinoilla, jotta vaikutelma
tavaramäärän suuruudesta olisi todellisuutta pienempi. Kenties keveämpi. Mutta
niinhän se on, että vaaka ei armoa tunne. 21,5 kg. No niin. Sillä mennään.
Tuliaiset sopii ilmeisesti sitten unohtaa tälläkin kertaa.
Matkakohteessa
levittäytyisin luksusmaisesti sängylle. Levähtäisin hetken. Nautiskelisin tekemättömyydestä.
Katselisin ikkunasta maisemia. Suunnitelisin tulevaa…
Sitten
iskisi se järjetön halu lähteä tutkimaan ja katsomaan. Ihmettelemään ja
kokemaan. Laukun sisältö olisi tuhannen sadasosassa levitetty ympäri
hotellihuoneistoa. Ei olisi enää pinoja. Ei olisi enää järjestystä, ei
viikattuja hellemekkoja. Vallitsisi pieni tiedostamaton (tai tiedostettu)
sekasorto.
Minun matkoillani
ei ole (päivä)järjestystä, ei sääntöjä, ei aikatauluja eikä varsinkaan suunnitelmia.
Ja niin minä vihdoin olisin lomalla!
Ainiin!
Tuolla nurkassa, odottamassa, minulla on punainen matkalaukku.
Olen
siis Jenni. Pienen assaritiimimme kolmas vahvistus. Pääasiallinen toimenkuvani
on matkalaskutus sekä matkahallinnosta viestintä, jotta pysytte ajan tasalla
kaikissa liikematkailuun liittyvissä asioissa.
Pidän suuresti työstäni ja pienestä kolmen hengen tiimistämme.
Elämässä pidän turvallisuudesta, hiljaisuudesta ja ennakoinnista. Se heijastuu osittain myös matkailutyyliini, sillä olen juuri se tyyppi, joka selailee pitkään harkiten pakettimatkojen tarjontaa. Valitsee helppouden ja stressittömyyden nimissä lentokenttäkuljetuksen ja hotellille hyvän sijainnin. Kohteessa liikkuu paikoista toiseen kävellen, koska A) se on ilmaista ja B) ei ole kiire mihinkään. Toisaalta, minussa kuitenkin elää pieni kulkurisielu ja siksi karsastan järjestettyjä turistiretkiä viimeiseen asti. Sen sijaan teen aivan itse omat tutkimusretkeni vaihtelevalla menestyksellä.
Vaikka
matkoillani en juuri suunnitelmista ja aikataulutuksesta piittaa, on työminäni
onneksi jotain täysin vastakkaista – olen hyvin järjestelmällinen,
harkitseva ja suunnitelmallinen. Kirjoittajana taas nautin vapaudesta ja sitä
aionkin tässä blogissa käyttää hyväkseni. Tulevat tekstini kirjoitan vahvasti
vapaa-ajan matkustuksen näkövinkkelistä, mutta saattaapa sieltä vapauden
nimissä joskus löytyä jotain muutakin…
Siispä
ensi kertaan toverit!
Jenni
Kommentit
Lähetä kommentti